maanantai 13. toukokuuta 2019

Luottokelpoinen puoliso ja anti-into

Kun puolisoni rahakirstun pohja alkoi paistaa viime kuun lopulla, lupauduin kunnollisena siippana myöntämään hänelle luottoa kohtuullisella korolla. Luit aivan oikein - korolla. Lainasummaksi sovittiin 338 euroa, jonka hän lupasi maksaa takaisin elokuun veronpalautuspäivänä. 

Hän ehdotti maksavansa melko hövelin koron lainalle, mutta päädyimme yhteistuumin sopimaan lainalle 18 € koron koko laina-ajalta. En osaa tarkalleen kertoa miten summaan päädyttiin, mutta prosentuaalisesti se tarkoittaa 5,3 % korkotuottoa lainoitukselle (Fun Fact: Tämän lainan todellinen vuosikorko olisi luottolaitosten käyttämää 360 korkopäivää käyttäen noin 18,7 % eli ainakin huomattavasti pikavippiyhtiöiden kulutusluottojen vuosikorkoa matalampi).

Ei - en ole karmea kitupiikki tai sydämetön kiskuri. Olisin luonnollisesti lainannut summan korottakin. Suostuin kuitenkin ehdotukseen, kun hän vakuutteli olevansa esittämänsä tarjouksen suhteen tosissaan. Luulen, että häntä harmitti puolestani, sillä rahan lainaamisen seurauksena jouduin jättämään väliin Atari SA:n huhtikuisen listautumisannin, johon osallistumisesta ehdin hieman haaveilla. 

Kun kuulin Atarin annista, tunsin suurta houkutusta heittäytyä mukaan uhkapeliin lyhyen tähtäimen merkinnällä. Puolisoni näkemyksensä oli, että pelilegendan kultavuodet ovat takana eikä sijoituspäätöstä tule perustaa nostalgiaan. Selailin listautumisesitteitä ja yhtiön sivuja etsien vahvistusta intuitiolleni siitä, että lyhyen aikavälin sijoitus kannattaisi muutenkin kuin hauskana kokeena. Atarin yhteistyö Teslan kanssa kuulosti korvaani yhtiön ainoalta rahakkaalta projektilta eivätkä muut projektit vakuuttaneet.

Jos ihan rehellisiä ollaan, sydämessäni olin samaa mieltä Atarin näkymistä hänen kanssaan, vaikka tutkimusten jälkeen uskoin edelleen siihen, että markkinoilta löytyy taatusti liuta sijoittajia, jotka haluaisivat ensiviikkoina lukeutua kulttiyhtiön omistajiin. Puolisoni mielipidettä ja omia ristiriitaisia fiiliksiä kuunnellen, hylkäsin ajatukseni antiin osallistumisesta liian riskisenä eksperimenttinä ja lainasin pienen summan hyvillä mielin.

Jälkiviisaana voidaan todeta, että Atarin avauskurssi nousi merkittäväsi merkintähintaa korkeammaksi ja sijoituksella olisi saattanut parin päivän jälkeen tienata hienon pikavoiton. Nostalgia siis puri ja moni listautumisviikolla havitteli omistajan titteliä
.
Jos muistelen Nordnetin palkkiohinnastoa oikein, listautumisanteihin osallistuminen on kulutonta niiden listautumisantien kohdalla joihin Nordnet osallistuu (päätäni en pistä pölkylle tapauksista, joissa listautuminen tapahtuu Atarin tapaan Tukholman First North listalle). 




Kuva kaapattu Nasdaq OMX Nordicin sivuilta.

Huvikseni tein laskelman siitä miten paljon olisin voinut tienata lyhytaikaisella Atari-merkinnällä, jos olisin luottanut intuitiooni ja kerännyt rohkeuteni pieneen leikkimieliseen kokeiluun. 

Rehellisyyden nimissä on myönnettävä, etten kuitenkaan olisi hoksannut luopua leikistä oikeaan aikaan ja olisin todennäköisesti pitänyt osakkeista kiinni huomattavasti pidempään. Siispä teoreettiset voitot eivät tosielämässä ole sama juttu kuin menetetyt voitot. Tänään Atarin kurssi näytti olevan enää 3,8 kr, joten muutaman viikon jälkeen ei olla kovin kaukana alkuperäisestä merkintähinnasta.

Vaikka olisin saattanut netota Atari-merkinnällä hieman puolisoni lupaamaa korkoa enemmän, nautin järjestelyyn tyytyväisen puolison seurasta jokaisen pennosen edestä. ;) <3

Listautumisantiin osallistuminen tuntuu edelleen kovin houkuttelevalta ajatukselta. En edes kuvittele sen olevan taloudellisesti fiksua omassa tapauksessani. Olisi kovin kutkuttavaa päästä ensimmäisten joukossa vuoristorataan. Jään siis innokkaana odottelemaan säästöjen kertymistä ja sopivaa IPOa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti