perjantai 12. huhtikuuta 2019

Korkoa korolle - helposti ja nopeasti

Korkoa korolle - siinä vasta ilmiö. Väitetysti jo Albert Einstein tunnusti sen ihmeellisyyden toteamalla ilmiön olevan maailman kahdeksas ihme ja universumin mahtavin voima.

Edellisessä postauksessani kerroin tekemistäni suklaalaskelmista, jotka paljastivat addiktioni myötä menetetyt korkotuotot. Minun tapauksessani on mielekkäämpää laskea hukkaan heittämieni kolikoiden myötä menetettyä korkotuottoja kuin povata sijoitusomaisuuteni arvonnousua. Sijoitussalkkuni on nimittäin tällä hetkellä pakkasella. Mielestäni on silti ajoittain hauska leikitellä ajatuksella sijoitusomaisuuteni arvonnoususta.

Yksinkertaiset korkolaskut onnistuvat näppärästi Excelissä. Kuten joku saattaa arvata, rakastan Exceliä, vaikka taidoissani on vielä rutkasti kehittämisen varaa. Suoraviivaisten korkolaskujen laskeminen onnistuu kuitenkin minultakin yhdellä simppelillä ja varsin käyttökelpoisella kaavalla. Itse keksin kyseiselle kaavalle aina toisinaan mielenkiintoista käyttöä.

Excelissä korkoa korolle laskelmat onnistuvat FV -kaavalla. Jos käytät Exceliä suomeksi (en kyllä ymmärrä miksi kukaan niin tekisi), samainen kaava on nimeltään TÄMÄ.ARVO

Kokonaisuudessaan kaava on seuraava:
FV(rate;nper;pmt;pv). 

Jotta korkolaskut onnistuvat käden käänteessä, tulee kaavan käyttäjän toki tietää mitä arvoja määritellä. 

Korkolaskuja varten on määriteltävä seuraavat arvot
:

  • rate = korkokanta eli esimerkiksi sijoitukselle odottamasi vuosituotto jaettuna korkokausilla
  • nper = number of periods eli korkokausien lukumäärä esimerkiksi vuosien lukumäärä kerrottuna kuukausilla
  • pmt = periodic payment, esimerkiksi kuukausittain talletettava summa
  • pv = present value, esimerkiksi tehty kertasijoitus

Leikitään, että teen 1000 € kertasijoituksen rahastoon, jonka vuosituotto on keskimäärin 6,1 %. Sen jälkeen jatkan maltillista säästämistä tallettamalla 180 € kuukaudessa samaiseen rahastoon (vastaavan summan säästän itse tällä hetkellä) kunnes jään eläkkeelle. Aikaa kerryttää säästöjä rahastoon olisi siis 37 vuotta. Excelissä tilannetta vastaava kaava näyttää siis tältä:



Laskelmani tulos osoittaa, että eläkekassani arvo kasvaisi näillä olettamilla kerrassaan upeisiin lukemiin. Helppoa kuin heinänteko. Ainakin jos pysytään teoriassa ja unohdetaan muut korkotuottojen kertymiseen vaikuttavat tekijät.

Side note: Vertasin kaavan palauttamaa summaa Nordnetin säästölaskuriin ja huomasin summien poikkeavan hieman. Valistunut arvaukseni on, että lopputulosten välinen ero johtuu Excel-kaavani tekemästä olettamasta, jonka mukaan kuukausittainen säästösumma talletetaan mielikuvitusrahastoon aina kunkin kuukauden lopussa. Excel-kaava mahdollistaa samaisen laskelman myös siten, että säästösumma talletetaan aina kunkin periodin alussa. Tarkkaa hommaa tämä laskelmien teko.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti